Opintomatka Repin-näyttelyyn

Olen venäjän ja ruotsin kielen lehtori Linnankosken lukiossa, Porvoossa. Meillä on tällä hetkellä parikymmentä venäjän kielen opiskelijaa ja lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoista jopa 13 valitsi tänä vuonna venäjän.

Lisäksi meillä opiskelee joitain kotikielenään venäjää puhuvia nuoria, jotka kirjoittavat ylioppilaskirjoituksissa pitkän venäjän. Olen tilanteeseen todella tyytyväinen.

Juhlarahastolta haimme ja saimme apurahaa opiskelijoiden motivaatiomatkaan Repin‑näyttelyyn Ateneumiin ja kannustusstipendeihin venäjänopiskelijoille.

Koronavirustilanteen takia Linnankosken lukio ei ole pystynyt järjestämäänystävyysmatkoja pietarilaisen yhteistyökoulunsa kanssa. Tämän vuoksi meillä oli tavallista suurempi tarve elävöittää venäjänopiskelua. Ajattelimme, että vierailu Ateneumin Repin‑näyttelyssä sopisi tarkoitukseen loistavasti.

Repin‑näyttelyn avulla oli ajatus monipuolistaa ja syventää opiskelijoidemme kulttuurintuntemusta. Lisäksi halusimme herättää opiskelijamme pohtimaan taiteen yhteiskunnallista roolia Repinintöiden kautta.

Retki toteutui nyt syksyllä. Jo keväällä keskustelimme oppitunneilla Repiniin liittyvistä asioista, kuten hänen elämästään ja aikakauden taiteilijoista. Mietimme myös taiteen merkitystä opiskelijoiden omassa elämässä.

Retki Repin‑näyttelyyn oli mahtava kokemus. Mukaan pääsi spontaanisti myös muutama lukion syksyllä aloittanut, kun ihan kaikki toisen vuoden opiskelijat eivät päässeet mukaan. Osa opiskelijoista ei ollut aiemmin kuullutkaan Repinistä, mutta myös he suhtautuivat retkeen positiivisesti. Kaikki kehuivat taidokasta maalausjälkeä.

Olin itse mukana Ateneumissa ja koko seuraavan viikonlopun ihan pilvilinnoissa retken jälkeen. Oli upeaa nähdä maailmanluokan taidetta omien silmien edessä, ja kun teoksia pääsi katsomaan läheltä niissä huomasi paljon enemmän yksityiskohtia. Näyttelyssä oli myös itselleni uusia teoksia, kuten Repinin tyttärien muotokuva.

Lukiolaisten kanssa syntyi näyttelyssä hyviä keskusteluja taideteoksista ja niiden ajankuvasta. Keräsimme jälkeenpäin opiskelijoilta palautetta retkestä ja se oli hyvin positiivista.

Stipendirahan päätimme jakaa kannustuslahjana kaikille venäjää opiskeleville. Meillä on niin paljon venäjän lukijoita, että olisi tuntunut kurjalta antaa kannustusstipendi vain parille opiskelijalle. Nyt kaikki saivat Kalle Kniivilän pokkarit.