14.10.2022

Kielimatka Latviaan ja Liettuaan

Koulutussuunnittelija Hanna Peltonen Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista koordinoi valtakunnallista yliopistoverkoston Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimuksen VIExpert-asiantuntijaopintokokonaisuutta. VIE-verkoston ja Russian Studies (MARS) -maisteriohjelman opiskelijat saivat Juhlarahastolta apurahaa yhteisen kieli- ja kenttätyökurssin järjestämiseen Kazanissa, Venäjällä. 2022

Kuvassa nainen seisoo selin kameraan, taustalla asuinrakennus ja kukkiva kirsikkapuu
Kuva: Tim Gouw / Unsplash

Vielä joulukuussa suunnittelimme matkaa Kazaniin. Ensin haasteita toivat koronarajoitukset ja sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Kieli‑ja kenttätyökurssin tarkoituksena oli tarjota opiskelijoille mahdollisuus tutustua käytännössä venäjän kieleen ja kulttuuriin mahdollisimman autenttisessa ympäristössä. Tavoite oli kehittää venäjän kielen taitoa ja syventää ymmärrystä Venäjän moninaisuudesta.

Meidän oli tarkoitus matkustaa tataarivähemmistön pääkaupunkiin Kazaniin Venäjälle junalla ja kuunnella ja opetella kieltä jo junamatkalla.

Muuttunut tilanne laittoi meidät miettimään prosessia uudelleen. Harkinnan jälkeen matkaa alettiin suunnitella Latviaan ja Liettuaan. Molemmissa maissa olisi mahdollisuus keskittyä kurssin tavoitteeseen eli venäjän kielen opiskeluun, koska kummassakin maassa on venäjänkielinen vähemmistö.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheutti asenteiden muutoksen Venäjää kohtaan myös Latviassa ja Liettuassa ja mietimme tarkkaan, onko oikein mennä Latviaan ja Liettuaan opiskelemaan venäjää.

On tietenkin eri asia mennä Venäjälle opiskelemaan venäjää, koska siellä se on äidinkieli ja virallinen valtakieli. Venäjän kielen asema esimerkiksi Latviassa ja Liettuassa täytyy käsitellä ihan eri tavalla.

Siihen saatetaan suhtautua avoimesti tai kolonialistisena kielenä, joka vie tilaa pienemmiltä kieliltä. Opiskelijan täytyy olla avoin ja ymmärtäväinen tilanteen monimutkaisuutta ja erilaisia näkemyksiä kohtaan.

Opiskelijat olivat aktiivisesti mukana suunnittelemassa opintomatkoja ja miettimässä sopivia vierailukohteita. Osaan kohteista he olivat itse yhteydessä. Tarkoituksena olikin samalla vahvistaa opiskelijoiden työelämätaitoja, joita he kehittivät toimiessaan pienryhmissä.

Varsinainen opintomatka alkoi kielikahvilalla Latvian yliopiston humanistisessa tiedekunnassa. Ryhmä jakaantui kahtia osaamistason mukaan paikallisten opettajien luennoille.

Kielikahvila sai myönteistä palautetta ja innosti opiskelijoita harjoittamaan kieltä arkisessa kanssakäymisessä. Opiskelijat olivat hyvillään mahdollisuudesta harjoitella kieltä käytännössä, sillä suuren venäjänkielisen vähemmistön maassa kieltä oli helppoa ja luontevaa käyttää.

Riikassa vierailimme Suomen suurlähetystössä, jossa saimme suomalaisen analyysin ja katsauksen Latvian politiikkaan, talouteen sekä suhteeseen Venäjään.

Katukuvassa näkyi voimakas tuki Ukrainalle ja Venäjän tuomitseminen hyökkäyssodasta Ukrainaan. Matkamme osui voiton päivään Riiassa ja Ukrainan lippuja oli kaikkialla.

Edistyneemmässä venäjänkielen ryhmässä mietittiin paljon kielen merkitystä, historiaa ja sanojen valtaa ja voimaa.

Toivon, että kielten moninaisuus säilyisi jatkossakin, mutta kielen ja kulttuurin merkityksistä käytäisiin entistäkin enemmän keskustelua ja syistä niiden käytön taustalla voitaisiin keskustella rakentavasti”, pohti yksi kurssin osallistujista palautteessaan matkan jälkeen.

Kyberturvallisuuteen perehdyimme Nato Strategic Communications Centre of Excellence ‑luennolla, jossa paneuduttiin kyberturvallisuuteen laajemmin sekä strategiseen viestinnän tutkimukseen. Molemmat teemat olivat nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa erittäin avartavia.

Opintomatkan Riikan osuuden päätti opiskelijoiden toteuttama osallistuvan havainnoinnin tehtävä, joka esitettiin pechakucha ‑tyyppisesti koko ryhmälle. Kolme ryhmää kiersi pitkin Riikaa havainnoiden erilaisia Venäjään, venäjän kieleen ja venäläiseen kulttuuriin liittyviä aiheita.

Opiskelijat kokivat opintomatkan Riikan osuuden erittäin hyödyllisenä ja Venäjä‑asiantuntijuutta tukevana.

Latviasta siirryimme Liettuaan bussilla, koska se mahdollisti tutustumisen myös pääkaupunkien Riikan ja Vilnan ulkopuolisiin alueisiin.

Liettuassa ohjelma keskittyi mediaan, internetiin Venäjällä, Liettuan Venäjä‑politiikkaan ja neuvostomenneisyyteen. Kielikahvila toteutettiin MikhailKlimarevin pitämällä venäjänkielisellä luennolla Venäjän internetin kehityksestä ja nykytilanteesta. Luennon tarkoitus oli tutustuttaa opiskelijat hieman vaativampaan sanastoon ja venäjänkieliseen analyysiin.

Opastettu kiertokävely johdatti opiskelijat sekä Liettuan neuvostomenneisyyteen myös nykytilanteen tuottamaan ongelmalliseen suhteeseen Venäjään.

Vilnan yliopiston professorin Marijus Antonovicin luento Liettuan ja Venäjän suhteista avasi uudella tavalla ymmärrystä Liettuan suhteesta Venäjään ja venäläisyyteen. Perjantain viimeisenä kuulimme puheen vuoron Venäjältä paenneen Mediazonan journalistilta, joka kertoi omista kokemuksistaan riippumattoman median toiminnasta Venäjän ulkopuolella.

Opiskelijoilla oli ennakkotehtävä heidän odotuksistaan matkaa kohtaan ja matkan jälkeen he tekivät raportin. Siinä näkyy jokaisen osallistujan oppimisen matka ja kielen rooli. Osallistujat pitivät kovasti kokemuksesta.

Mahdollisuus päästä paikan päälle kuuntelemaan asiantuntijoita ja opiskelemaan kieltä autenttisissa tilanteissa sai opiskelijoilta ehdottoman positiivista palautetta.

Erilaiset ja toisistaan eroavat näkemykset herättivät opiskelijoissa huomion siitä, kuinka kompleksisia asioita nykytilanne on nostanut esiin. Pääsimme hyvin sisälle siihen, miten venäjän kieli nähdään Latviassa ja Liettuassa.

Kurssi syvensi opiskelijoiden venäjän kielen taitoa, innosti useampaa vahvistamaan sitä lisää ja toi hyvin esiin, miten monimutkaisia erilaiset ilmiöt, kuten kieli, ovat.

Parasta palautetta ja antia opintomatkan tavoitteen näkökulmasta oli se, että osallistujat saivat uutta intoa kehittää venäjän kielen taitoa myös matkan jälkeen.