1970–1980-luvuilla syntyneiden kokemukset venäjän kielestä ja kulttuurista 

Anni Huttu tutkii työparinsa Tim Sullivanin kanssa Juhlarahaston tuella 1970–1980‑luvuilla syntyneiden suomalaisten kokemuksia venäjän kielestä ja kulttuurista. Retrospektiivinen dokumentaatio yhdistää valokuvia, tekstiä ja esineitä. Anni Huttu kertoo hankkeesta.

”1970–1980‑luvuilla Suomessa syntynyt sukupolvi kasvoi rajojen avautumisen ja kansainvälistymisen aikana. He löysivät venäjän kielen ja siihen liittyvän kulttuurin, kun kylmä sota ja ydinsodan uhka päättyivät, tasa-arvo edistyi ja entistä avoimempaa yhteiskuntaa rakennettiin.

Projektimme kertoo, miten moninaisia syitä suomalaisilla nuorilla on ollut opiskella venäjää 1990–2000‑luvuilla. Samalla se näyttää, minne kaikkialle kiinnostus venäjän kieltä kohtaan on heitä vienyt. Tallentamalla heidän kokemuksiaan tuosta ajasta varmistamme, että tämä historiallinen ajanjakso muistetaan.

Haastatteluissa havaitsimme, että monilla heistä venäjän kieli on tullut elämään sattumalta, esimerkiksi harrastuksen tai ystävien kautta.

Hanke on edennyt tähän mennessä siten, että olen itse etsinyt sopivia haastateltavia ja tehnyt haastatteluja. Seuraavaksi alan muokata niitä teksteiksi. Tim ottaa henkilöistä uniikkeja muotokuvia käyttäen suurkuvakameraa.

Ihmiset ovat olleet todella kiinnostuneita projektistamme ja aiheesta on syntynyt paljon kiinnostavia keskusteluja niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Hankkeen ensimmäisen vaiheen on tarkoitus valmistua kesällä 2026. Aineiston keruun ja käsittelyn jälkeen jatkamme projektia näyttelyitä ja kirjan julkaisua kohti. Tavoitteenamme on saada hankkeessa tallennetut tarinat mahdollisimman laajan yleisön nähtäville Suomessa ja kansainvälisesti.

Nykyään keskustelu Venäjän osalta on kaventunut ymmärrettävistä syistä turvallisuuden ympärille. Se on tärkeä näkökulma, mutta kaipaa rinnalleen myös laajempaa keskustelua kulttuurista, tieteestä ja koko elämän kirjosta, jotta ihmisillä olisi syvempää ymmärrystä historiasta ja viimeaikaisista muutoksista ympärillämme.

Toivomme, että hankkeemme valmistuttua erityisesti nuoremmat sukupolvet saisivat näistä tarinoista kosketuksen 1990‑ ja 2000-luvuille, jolloin silloinen nuoriso lähti maailmaa ja tässä tapauksessa erityisesti itänaapuria kartoittamaan."